10.8.2017: Ilmoittaudu Jätehuoltopäiville
Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät järjestetään 3.-4.10.2017 Tampereella Scandic Rosendahlissa.
Aikaisen ilmoittautujan edullisempi hinta on voimassa 4.9. asti. Ilmoittaudu nyt!
Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät järjestetään 3.-4.10.2017 Tampereella Scandic Rosendahlissa.
Aikaisen ilmoittautujan edullisempi hinta on voimassa 4.9. asti. Ilmoittaudu nyt!
YLE uutisoi 8.8.2017 maatalouden muovijätteen kierrätyspotentiaalista:
https://yle.fi/uutiset/3-9753237
YLE:n uutisessa haastatellaan 4H-liiton Patrik Lindforsia ja Fortumin Mikko Koivuniemeä. 4H-liitto ja Fortum ovat Suomen Uusioraaka-aineliiton jäseniä.
Samasta aiheesta uutisoi Maaseudun Tulevaisuus 31.1.2017:
Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa mainitaan Ekokemin eli nykyisen Fortumin lisäksi jäsenyrityksemme Suomen Uusiomuovi Oy.

Huoltovarmuusorganisaation Teknologiapooli käynnisti lokakuussa 2016 esiselvityksen kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden käytöstä ja kierrätyksestä suomalaisessa teollisuudessa (pdf).
Kriittisiä materiaaleja, kuten platinaryhmän metalleja ja harvinaisia maametalleja käytetään laajasti elektroniikka-, energia- ja sähköteollisuuden laitteissa, kuten ladattavissa akuissa, kestomagneeteissa, suodattimissa, polttokennoissa, näytöissä ja tietokoneissa. Myös autoteollisuus on merkittävä kriittisten materiaalien käyttäjä erilaisten antureiden ja sähkömoottoreiden takia. Harvinaisia maametalleja käytetään laajasti myös katalyyteissä sekä syöpähoidoissa.
Kriittisiä metalleja ei voi yleensä korvata toisella materiaalilla ilman että tuotteen ominaisuudet kärsivät.
Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto oli 14,3 miljardia euroa vuonna 2016. Toimialan tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Näin ollen raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää Suomen kansantaloudelle.
Euroopan komissio on huolestunut kriittisten materiaalien kysynnän kasvusta. Useimpien kriittisten materiaalien kulutuksen on ennustettu kasvavan monikymmenkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Komissio korostaa, että kriittisten materiaalien tuotantoa pitää tehostaa ja kierrätystä lisätä.
Kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden markkinoiden erityispiirre on, että Kiina hallitsee merkittävää osaa näiden materiaalien varannoista ja tuotannosta. Esimerkiksi harvinaisten maametallien tuotannosta tulee yli 95 prosenttia Kiinasta. Kiinalaiset ovat myös merkittäviä omistajia koboltti- ja litium-teollisuudessa.
Kyselyssä mukana olleet yritykset ovat pääosin tietoisia kriittisten metallien saatavuuteen liittyvistä riskeistä. Osassa yrityksistä kriittiset materiaalit on huomioitu valmius- ja jatkuvuussuunnittelussa sekä riskikartoituksissa. Toimitusaikojen heilahteluihin on varauduttu mm. pitämällä puskurivarastoja, mutta yksittäisen yrityksen omia varastoja pidettiin riittämättömänä varotoimenpiteenä todellisen markkinahäiriön sattuessa.
Vaikka riskeistä ollaan tietoisia, yritykset näyttävät olevan luottavaisia kriittisten metallien saatavuuteen. Vain viidesosalla vastanneita yrityksistä oli riskienhallintasuunnitelma häiriötilanteiden varalle, ja osa piti niitä todennäköisesti riittämättöminä. Toisaalta muutamilla yrityksillä oli hyvinkin pitkälle mietityt, moniportaiset varautumismallit markkinahäiriöiden varalle.
Kriittisten metallien markkinat ovat eläneet viime vuodet erikoista vaihetta, kun esimerkiksi harvinaisten maametallien hinnat ovat pysyneet matalalla ja saatavuus hyvänä vuosikymmenen alun rajun hintashokin jälkeen. Kiinan ylituotannon ja matalien markkinahintojen vuoksi harvinaisten maametallien kierrätysratkaisuihin ei ole juurikaan investoitu, vaikka esimerkiksi Euroopan unioni on korostanut kierrätyksen merkitystä. Suomessa Teknologiateollisuus ry:n vetämä Weeefiner-hanke pyrkii edistämään nimenomaan harvinaisempien metallien talteenottoa kotimaassa.
Kriittisten metallien saatavuuden varmistaminen raaka-ainemarkkinoiden mahdollisissa häiriötilanteissa on huoltovarmuuden kannalta strateginen kysymys. Yli 60 prosenttia yrityksistä katsoi, että suomalaisen teollisuuden tulisi varautua kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden markkinahäiriöihin ja perustaa niille varmuusvarastoja.
Lisätietoja:
Valmiuspäällikkö Peter Malmström, Teknologiateollisuus, puh. 0400 217 250
Toimitusjohtaja Jarkko Vesa, Not Innovated Here, puh. 044 358 4500
Helsingin Sanomat uutisoi lasipakkausten kierrätyksestä: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005267888.html
Artikkelissa on haastateltu jäsenyrityksemme Rinki Oy:n edustajia.
Suomen 4H-liitto, Finland svenska 4H ja paikalliset 4H-yhdistykset järjestävät perinteisen Reilu Teko -säkkikeräyksen. Keräyksen päärahoittaja on Yara Suomi. Säkkikeräykseen osallistuvat Hankkija, K-maatalous, Raisioagro ja Tilasiemen. Säkkikeräys työllistää satoja nuoria eri puolilla Suomea.
Säkkikeräyksen suojelijana toimii maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
Reilu Teko -keräykseen otetaan Yaran lannoitesäkit, lannoitelavojen suojahuput sekä Hankkijan, K-maatalouden, Raisioagron ja Tilasiemenen siemenviljasuursäkit.
Viljelijät tuovat tyhjät säkit 4H-yhdistysten keräyspisteisiin, joita on lähes jokaisessa kunnassa, yhteensä noin 250. Viljelijöille säkkien jättäminen keräykseen on maksutonta. 4H-nuoret lajittelevat ja pakkaavat säkit, ja Yara järjestää säkkien kuljetuksen keräyspisteistä kierrätettäväksi uusiokäyttöön.
Viime vuonna keräys tuotti 676 tonnia muovia, talteen saatiin kaksi kolmasosaa maatiloille toimitetuista säkeistä. Säkkikeräystä on tehty vuodesta 1975, yhteensä muovia on kerätty noin 36 miljoonaa kiloa. Pesun, murskauksen ja sulatuksen jälkeen säkit käytetään uusiomuovin raaka-aineeksi. Ilman Reilu Teko -keräystä säkit päätyisivät kaatopaikoille. Monelle nuorelle säkkikeräys on ensimmäinen kesätyöpaikka.
Säkkejä kerätään koko maassa touko–elokuun aikana.
Lisätietoa: https://www.4h.fi/ajankohtaista/tiedotteet/reilu-teko-sakkikerays-kaynnistyy-2/
Keräysajat ja -pisteet: www.4H.fi/reiluteko.
Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät järjestetään 31. kerran Tampereella, Scandic Rosendahlissa 3.-4.10.2017. Kaksipäiväisen Jätehuoltoyhdistys ry:n järjestämän tapahtuman ohjelmasta lisätietoa: http://www.jatehuoltopaivat.fi/
Akkukierrätys Pb Oy:n kierrätysjärjestelmän kautta kierrätettiin vuonna 2015 ennätykselliset reilut 14 170 tonnia käytöstä poistettuja lyijyakkuja, mikä edustaa 78% kaikista Suomessa kerätyistä lyijyakuista.
Akkukierrätyksen keräys- ja kierrätysjärjestelmän kautta on sen kahdeksan toimintavuoden aikana kerätty lähes 100 000 tonnia käytöstä poistettuja lyijyakkuja.
Lyijyakkujen kierrätys toimii hyvin ja kaikki akuissa oleva lyijy kierrätetään uusioraaka-aineeksi. Akun sisältämästä lyijystä 96,8% hyödynnetään. Lisäksi muovikoteloista saatava muovi hyödynnetään mm. uusien akkukoteloiden valmistuksessa.
Yhteistyökumppaneidemme kanssa ylläpitämämme keräysverkosto käsittää lähes 800 vastaanottopistettä, jotka ovat hyvin kuluttajien tavoitettavissa. Verkostolla ja siellä toimivilla ammattilaisilla on keskeinen rooli kierrätyksen toimivuuden kannalta. Haluankin tässä yhteydessä kiittää kaikkia verkostossamme toimivia ja kannustaa jatkamaan samaan malliin!
Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja Lauri Nylander.
ERP Finlandin uusi ”ERP Green Challenge” -sovellus auttaa kansalaisia löytämään kotiaan lähimpänä olevat kierrätys- ja keräyspisteet, jonne he voivat viedä elinkaarensa päähän tulleet (kaikentyyppiset) sähkö- ja elektroniikkalaitteet.
Uusi sovellus on ladattavissa osoitteesta 2milliontons.com. Se on ainoa sähkö- ja elektroniikkaromua koskeva sovellus, ja sen tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoisuutta omien jätteiden ympäristövaikutuksista ja jätteiden kierrätyksen eduista planeetalle. Sovelluksessa on mahdollista luoda ryhmiä ystävien kanssa sekä jakaa valokuvia ja kierrätystuloksia sosiaalisen median hengen mukaisesti.
Avaa ERP Green Challenge älypuhelimellasi tai tietokoneellasi ja tartu kierrätyshaasteeseen! ”Olemme innoissamme kun saamme tuoda tämän sovelluksen Suomen markkinoille. Haluamme osaltamme kannustaa ihmisitä kierrättämään enemmän –ja hauskalla ja informatiivisella tavalla!”, iloitsee ERP Finlandin toimitusjohtaja Juha Rytkönen.
Oikein kierrättäminen on helppoa ja maksutonta – silti yli puolet elektroniikkaromusta katoaa tuottajien järjestämien virallisten kierrätyskanavien ohi
Sähkö-ja elektroniikkalaitteiden tuottajien organisoimalla SER-kierrätyksellä on ympäri Suomea yli 400 valvottua kierrätyspaikkaa, jotka tekevät kierrätyksestä helpompaa sekä tuottajan että kuluttajan kannalta. ERP toimii osana SER-kierrätystä ollen Suomen suurin tuottajayhteisö alallaan. Nämä kierrätyspisteet löytää helposti myös uudesta ERP Green Challenge sovelluksesta.
Lisätietoja ja haastattelut:Juha Rytkönen toimitusjohtaja, ERP Services Finland Oy puh. 045 6773199
Suomen Rengaskierrätys Oy on valinnut kierrätysjärjestelmänsä operaattoriksi Kuusakoski Oy:n 1.1.2016 alkavalle sopimuskaudelle. Jatkosopimus on kestoltaan viisi vuotta ja sisältää option kahdesta lisävuodesta. Yhteistyö kattaa käytöstä poistettujen renkaiden keräyksen, käsittelyn ja hyödyntämisen. Suurimmat haasteet liittyvät jatkossa uusien hyötykäyttöratkaisujen kehittämiseen.
Lisätietoja:
Autonrenkaita kierrätetään vilkkaasti markkinoiden synkkyydestä huolimatta.
Suomen Rengaskierrätys Oy:n tilastojen mukaan vanhoja renkaita kerättiin vuonna 2014 noin 49 800 tonnia, kun vuotta aiemmin päästiin niukasti yli 50 000 tonnin. Rengasmassasta hyödynnettiin lähes 48 300 tonnia lähinnä maanrakennus- ja energiatarpeisiin. Renkaiden keräysmäärät ovat vuosien varrella kehittyneet autokannan ja taloustilanteen mukaan. Viime syksyn rengasratsioissa henkilö- ja pakettiautojen renkaat olivat odotettua paremmassa kunnossa. ”Useimmat autoilijat näyttäisivät pitävän huolta renkaistaan taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Lisäksi aika on ollut otollinen nurkkien siivoamiseen”, Rengaskierrätyksen toimitusjohtaja Risto Tuominen arvelee.
Lisätietoja: www.rengaskierraytys.com