17
kesä

15.6.2022 Paristoista elinvoimaa pellolle – Tracegrow tähtää maailmalle

Jäsenyrityksemme Recser Oy on paristo- ja akkutuottajien vuonna 2008 perustama voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tehtävänä on huolehtia paristojen ja akkujen erilliskeräyksestä, esikäsittelystä, kierrätyksestä ja kierrätyksen edistämisestä Suomessa.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että kaikista Suomessa kerätyistä alkaliparistoista voidaan valmistaa lannoitetta suomalaisen yrityksen Tracegrow Oy:n kehittämällä teknologialla. Tracegrow Oy:n luomuviljelyyn sopivissa lannoitetuotteissa mustasta massasta pystytään hyödyntämään sinkin lisäksi mangaani.

Nyt Tracegrow tähtää maailmalle. Yrityksen kehittämää konseptia voidaan monistaa turvallisesti eri paikoissa ja eri teollisuuden aloilla – eli siellä, missä raaka-aineet ovat jo muutenkin lähellä.

Lue lisää:

https://www.sttinfo.fi/tiedote/paristoista-elinvoimaa-pellolle-tracegrow-tahtaa-maailmalle-kiertotalousinnovaatiollaan?publisherId=26883916&releaseId=69944521

08
huhti

8.4.2022 Kiertohelmiä-oppimateriaali saatavilla Peda.net-palvelussa

Kiertohelmiä – kierrätyksellä uusiomateriaaleja’ -oppimateriaalin päivitetty versio on nyt vapaasti saatavilla oppilaitosten hyödyntämässä Peda.net palvelussa. Kiertohelmiä esittelee laajan kattauksen suomalaisia innovaatioita kiertotalouden alalta. Esittelemme 15 erilaista uusioraaka-ainetta ja kerromme näiden kierrätyksestä, ympäristövaikutuksista ja hyödyntämisestä. Oppimateriaalin julkaisija on Suomen Uusioraaka-aineliitto ry.

Digitaalista maksutonta oppimateriaalia voidaan käyttää opetuksen tukena yläkoululuokista ylöspäin. Myös kaikki kiertotalousalasta kiinnostuneet voivat tutustua materiaaliin.

Oppimateriaali koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa ’Uusiomateriaalien kierrätys ja hyödyntäminen’ esittelee kattavan otoksen uusioraaka-aineiden kierrätyksestä, ympäristövaikutuksista ja hyödyntämisestä:

Koska kiertotaloudessa materiaalia on väistämättä siirreltävä paikasta toiseen, on kuljetuksilla keskeinen osa tässä kokonaisuudessa. Oppimateriaalin toinen osa ’Kestävät kuljetukset’ kokoaa yhteen kiertotalousalan kestäviä kuljetusratkaisuja

Materiaali osoittaa, että uusioraaka-aineita hyödyntämällä voidaan luoda kestävämpi kiertotalouteen perustuva yhteiskunta. Uusiokäyttö ja materiaalien kierrätys säästävät luonnonvaroja. Kun tehtaille saadaan kierrätysmateriaalia, vähenee tarve luonnosta otettaville neitseellisille luonnonvaroille. Materiaalin viesti lukijalle on, että kiertotalouden ja uusioraaka-aineiden hyödyntämisen avulla ympäristöongelmia voidaan ratkoa.

14
joulu

14.12.2020 Metallijätteen koostumustutkimuksen opas julkaistu

Me-Pak Kierrätys Oy on julkaissut oppaan kuluttajilta kerätyn metallijätteen koostumustutkimuksen toteuttamiseksi. Oppaassa kerrotaan, miten erilliskerätystä metallijätteestä otetaan edustavia näytteitä ja miten näytteet lajitellaan käsin eri jakeisiin siten, että tulokset palvelevat koostumustutkimukselle asetettuja tavoitteita mahdollisimman hyvin.

Kuluttajakeräysjärjestelmissä kerättävää metallijätettä tutkittaessa tätä opasta on suositeltavaa käyttää.

Opas sisältää tärkeää tietoa seuraavista teemoista:

1) Metallijätteen kuvaus kuluttajakeräysjärjestelmissä

2) Tutkimuksen suunnittelu

3) Näytteenoton ja lajittelun suunnittelu

4) Näytteenoton ohjeet

5) Teknisen toteutuksen ohjeet

6) Näytteiden lajittelun ohjeet

7) Tulosten laskennan, esittämisen ja arvioinnin ohjeet

8) Tutkimusprojektin muistilistan, viitteet ja liitteinä tiedonkeruuta varten esimerkkilomakkeita

 

Opas on toteutettu yhteistyössä Teknologian tutkimuslaitos VTT Oy:n kanssa.

Lataa opas kuluttajilta erilliskerätyn metallijätteen koostumustutkimukseen täältä:

Opas kuluttajilta erilliskerätyn metallijätteen koostumustutkimukseen

17
tammi

17.1.2019: L&T ja Palpa laajentavat yhteistyötään juomapakkausten kierrätyksessä

Lassila & Tikanoja Oyj ja Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) ovat solmineet monivuotisen jatkosopimuksen liittyen pantillisten juomapakkausten kierrätykseen. Sopimuksen myötä L&T on Palpan materiaalien suurin käsittelijä, kerääjä ja kuljettaja.

Lue lisää Lassila & Tikanojan tiedotteesta: https://www.lt.fi/fi/media/tiedotteet/l-ja-t-ja-palpa-laajentavat-yhteistyotaan-juomapakkausten-kierratyksessa

26
heinä

26.7.2017 Teknologiateollisuus: Kriittiset metallit tärkeitä huoltovarmuuden kannalta

Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsenyhteisön Teknologiateollisuuden  julkaisema uutinen.
Huoli teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden saatavuudesta ja hintakehityksestä kasvaa. Digitalisaatio etenee ja uudet teknologiat, kuten sähköinen liikenne ja uudet energiamuodot, leviävät maailmalla, mikä lisää kriittisten metallien kysyntää.

Huoltovarmuusorganisaation Teknologiapooli käynnisti lokakuussa 2016 esiselvityksen kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden käytöstä ja kierrätyksestä suomalaisessa teollisuudessa (pdf).

Kriittisiä materiaaleja, kuten platinaryhmän metalleja ja harvinaisia maametalleja käytetään laajasti elektroniikka-, energia- ja sähköteollisuuden laitteissa, kuten ladattavissa akuissa, kestomagneeteissa, suodattimissa, polttokennoissa, näytöissä ja tietokoneissa. Myös autoteollisuus on merkittävä kriittisten materiaalien käyttäjä erilaisten antureiden ja sähkömoottoreiden takia. Harvinaisia maametalleja käytetään laajasti myös katalyyteissä sekä syöpähoidoissa.

Kriittisiä metalleja ei voi yleensä korvata toisella materiaalilla ilman että tuotteen ominaisuudet kärsivät.

Kii­na do­mi­noi mark­ki­noi­ta.

Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto oli 14,3 miljardia euroa vuonna 2016. Toimialan tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Näin ollen raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää Suomen kansantaloudelle.

Euroopan komissio on huolestunut kriittisten materiaalien kysynnän kasvusta. Useimpien kriittisten materiaalien kulutuksen on ennustettu kasvavan monikymmenkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Komissio korostaa, että kriittisten materiaalien tuotantoa pitää tehostaa ja kierrätystä lisätä.

Kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden markkinoiden erityispiirre on, että Kiina hallitsee merkittävää osaa näiden materiaalien varannoista ja tuotannosta. Esimerkiksi harvinaisten maametallien tuotannosta tulee yli 95 prosenttia Kiinasta. Kiinalaiset ovat myös merkittäviä omistajia koboltti- ja litium-teollisuudessa.

Kyselyssä mukana olleet yritykset ovat pääosin tietoisia kriittisten metallien saatavuuteen liittyvistä riskeistä. Osassa yrityksistä kriittiset materiaalit on huomioitu valmius- ja jatkuvuussuunnittelussa sekä riskikartoituksissa. Toimitusaikojen heilahteluihin on varauduttu mm. pitämällä puskurivarastoja, mutta yksittäisen yrityksen omia varastoja pidettiin riittämättömänä varotoimenpiteenä todellisen markkinahäiriön sattuessa.

Va­rau­tu­mi­nen on heik­koa.

Vaikka riskeistä ollaan tietoisia, yritykset näyttävät olevan luottavaisia kriittisten metallien saatavuuteen. Vain viidesosalla vastanneita yrityksistä oli riskienhallintasuunnitelma häiriötilanteiden varalle, ja osa piti niitä todennäköisesti riittämättöminä. Toisaalta muutamilla yrityksillä oli hyvinkin pitkälle mietityt, moniportaiset varautumismallit markkinahäiriöiden varalle.

Kriittisten metallien markkinat ovat eläneet viime vuodet erikoista vaihetta, kun esimerkiksi harvinaisten maametallien hinnat ovat pysyneet matalalla ja saatavuus hyvänä vuosikymmenen alun rajun hintashokin jälkeen. Kiinan ylituotannon ja matalien markkinahintojen vuoksi harvinaisten maametallien kierrätysratkaisuihin ei ole juurikaan investoitu, vaikka esimerkiksi Euroopan unioni on korostanut kierrätyksen merkitystä. Suomessa Teknologiateollisuus ry:n vetämä Weeefiner-hanke pyrkii edistämään nimenomaan harvinaisempien metallien talteenottoa kotimaassa.

Kriittisten metallien saatavuuden varmistaminen raaka-ainemarkkinoiden mahdollisissa häiriötilanteissa on huoltovarmuuden kannalta strateginen kysymys. Yli 60 prosenttia yrityksistä katsoi, että suomalaisen teollisuuden tulisi varautua kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden markkinahäiriöihin ja perustaa niille varmuusvarastoja.

Lisätietoja:

Valmiuspäällikkö Peter Malmström, Teknologiateollisuus, puh. 0400 217 250

Toimitusjohtaja Jarkko Vesa, Not Innovated Here, puh. 044 358 4500

06
marras

6.11.2014 Teknologiateollisuus: julkiset hankinnat tukemaan cleantech-kehitystä

Nyt on tekojen aika edistää cleantechiä julkisissa hankinnoissa. Kunnat hankkivat lähivuosina ulkovalaistusta, työkoneita, liikennevälineitä, tekevät energiahankkeita, uudistavat rakennuksiaan ja ovat mukana jäte- ja kierrätysratkaisujen kehittämisessä. Jos osaamme organisoida hankinnan hyvin, se lisää kotimaisen vihreän teknologian kehittymisen ja viennin mahdollisuuksia. Lisätietoja: Teknologiateollisuuden uutinen.