26.7.2017 Teknologiateollisuus: Kriittiset metallit tärkeitä huoltovarmuuden kannalta

Huoltovarmuusorganisaation Teknologiapooli käynnisti lokakuussa 2016 esiselvityksen kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden käytöstä ja kierrätyksestä suomalaisessa teollisuudessa (pdf).

Kriittisiä materiaaleja, kuten platinaryhmän metalleja ja harvinaisia maametalleja käytetään laajasti elektroniikka-, energia- ja sähköteollisuuden laitteissa, kuten ladattavissa akuissa, kestomagneeteissa, suodattimissa, polttokennoissa, näytöissä ja tietokoneissa. Myös autoteollisuus on merkittävä kriittisten materiaalien käyttäjä erilaisten antureiden ja sähkömoottoreiden takia. Harvinaisia maametalleja käytetään laajasti myös katalyyteissä sekä syöpähoidoissa.

Kriittisiä metalleja ei voi yleensä korvata toisella materiaalilla ilman että tuotteen ominaisuudet kärsivät.

Kii­na do­mi­noi mark­ki­noi­ta.

Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto oli 14,3 miljardia euroa vuonna 2016. Toimialan tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Näin ollen raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää Suomen kansantaloudelle.

Euroopan komissio on huolestunut kriittisten materiaalien kysynnän kasvusta. Useimpien kriittisten materiaalien kulutuksen on ennustettu kasvavan monikymmenkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Komissio korostaa, että kriittisten materiaalien tuotantoa pitää tehostaa ja kierrätystä lisätä.

Kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden markkinoiden erityispiirre on, että Kiina hallitsee merkittävää osaa näiden materiaalien varannoista ja tuotannosta. Esimerkiksi harvinaisten maametallien tuotannosta tulee yli 95 prosenttia Kiinasta. Kiinalaiset ovat myös merkittäviä omistajia koboltti- ja litium-teollisuudessa.

Kyselyssä mukana olleet yritykset ovat pääosin tietoisia kriittisten metallien saatavuuteen liittyvistä riskeistä. Osassa yrityksistä kriittiset materiaalit on huomioitu valmius- ja jatkuvuussuunnittelussa sekä riskikartoituksissa. Toimitusaikojen heilahteluihin on varauduttu mm. pitämällä puskurivarastoja, mutta yksittäisen yrityksen omia varastoja pidettiin riittämättömänä varotoimenpiteenä todellisen markkinahäiriön sattuessa.

Va­rau­tu­mi­nen on heik­koa.

Vaikka riskeistä ollaan tietoisia, yritykset näyttävät olevan luottavaisia kriittisten metallien saatavuuteen. Vain viidesosalla vastanneita yrityksistä oli riskienhallintasuunnitelma häiriötilanteiden varalle, ja osa piti niitä todennäköisesti riittämättöminä. Toisaalta muutamilla yrityksillä oli hyvinkin pitkälle mietityt, moniportaiset varautumismallit markkinahäiriöiden varalle.

Kriittisten metallien markkinat ovat eläneet viime vuodet erikoista vaihetta, kun esimerkiksi harvinaisten maametallien hinnat ovat pysyneet matalalla ja saatavuus hyvänä vuosikymmenen alun rajun hintashokin jälkeen. Kiinan ylituotannon ja matalien markkinahintojen vuoksi harvinaisten maametallien kierrätysratkaisuihin ei ole juurikaan investoitu, vaikka esimerkiksi Euroopan unioni on korostanut kierrätyksen merkitystä. Suomessa Teknologiateollisuus ry:n vetämä Weeefiner-hanke pyrkii edistämään nimenomaan harvinaisempien metallien talteenottoa kotimaassa.

Kriittisten metallien saatavuuden varmistaminen raaka-ainemarkkinoiden mahdollisissa häiriötilanteissa on huoltovarmuuden kannalta strateginen kysymys. Yli 60 prosenttia yrityksistä katsoi, että suomalaisen teollisuuden tulisi varautua kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden markkinahäiriöihin ja perustaa niille varmuusvarastoja.

Lisätietoja:

Valmiuspäällikkö Peter Malmström, Teknologiateollisuus, puh. 0400 217 250

Toimitusjohtaja Jarkko Vesa, Not Innovated Here, puh. 044 358 4500