26.6.2017 Uutinen lasipakkausten kierrätyksestä
Helsingin Sanomat uutisoi lasipakkausten kierrätyksestä: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005267888.html
Artikkelissa on haastateltu jäsenyrityksemme Rinki Oy:n edustajia.
27
kesä
12
kesä
28.4.2017 Suomen Uusioraaka-aineliiton uusi hallitus ja työvaliokunta valittu
Suomen Uusioraaka-aineliiton liittokokous valitsi uuden hallituksen ja työvaliokunnan 28.4.2017
Hallitus ja työvaliokunta työskentelevät vuoden 2017 toimintasuunnitelman toteuttamiseksi uuden asiamiehen, Maija Holman, avustamana.
Kokouksen lopuksi puheenjohtaja Lauri Nylander lausui lämpimät kiitokset koko liittokokousväen puolesta liiton edelliselle asiamiehelle, Eija Mustoselle.
12
kesä
12.6.2017 4H-liiton perinteinen Reilu teko -säkkikeräys käynnissä
Suomen 4H-liitto, Finland svenska 4H ja paikalliset 4H-yhdistykset järjestävät perinteisen Reilu Teko -säkkikeräyksen. Keräyksen päärahoittaja on Yara Suomi. Säkkikeräykseen osallistuvat Hankkija, K-maatalous, Raisioagro ja Tilasiemen. Säkkikeräys työllistää satoja nuoria eri puolilla Suomea.
Säkkikeräyksen suojelijana toimii maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
Reilu Teko -keräykseen otetaan Yaran lannoitesäkit, lannoitelavojen suojahuput sekä Hankkijan, K-maatalouden, Raisioagron ja Tilasiemenen siemenviljasuursäkit.
Viljelijät tuovat tyhjät säkit 4H-yhdistysten keräyspisteisiin, joita on lähes jokaisessa kunnassa, yhteensä noin 250. Viljelijöille säkkien jättäminen keräykseen on maksutonta. 4H-nuoret lajittelevat ja pakkaavat säkit, ja Yara järjestää säkkien kuljetuksen keräyspisteistä kierrätettäväksi uusiokäyttöön.
Ympäristön etu ja nuorille työkokemusta
Viime vuonna keräys tuotti 676 tonnia muovia, talteen saatiin kaksi kolmasosaa maatiloille toimitetuista säkeistä. Säkkikeräystä on tehty vuodesta 1975, yhteensä muovia on kerätty noin 36 miljoonaa kiloa. Pesun, murskauksen ja sulatuksen jälkeen säkit käytetään uusiomuovin raaka-aineeksi. Ilman Reilu Teko -keräystä säkit päätyisivät kaatopaikoille. Monelle nuorelle säkkikeräys on ensimmäinen kesätyöpaikka.
Säkkejä kerätään koko maassa touko–elokuun aikana.
Lisätietoa: https://www.4h.fi/ajankohtaista/tiedotteet/reilu-teko-sakkikerays-kaynnistyy-2/
Keräysajat ja -pisteet: www.4H.fi/reiluteko.
08
kesä
8.6.2017 Jätehuoltopäivät Tampereella 3.-4.10.2017
Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät järjestetään 31. kerran Tampereella, Scandic Rosendahlissa 3.-4.10.2017. Kaksipäiväisen Jätehuoltoyhdistys ry:n järjestämän tapahtuman ohjelmasta lisätietoa: http://www.jatehuoltopaivat.fi/
29
maalis
29.3.2017 “Kierrätys toimii kun se on taloudellisesti kannattavaa” – Vuonna 1950 perustetun Suomen Uusioraaka-aineliiton historiikki valmistunut
Monelle suomalaiselle metsäteollisuuden, tekstiiliteollisuuden ja metalliteollisuuden kasvu ja menestys sekä niiden merkitys Suomen taloudelle toisen maailmansodan jälkeen ovat tuttuja tarinoita. Vähemmän tunnettu mutta mielenkiintoinen sivujuoni joka näihin tarinoihin liittyy, kertoo raaka-aineista, joita nämä teollisuuden eri haarat tiettyinä aikoina enemmän ja vähemmän tarvitsivat.
Uusioraaka-aineet, tai jäteraaka-aineet, joiksi niitä liiton perustamisen aikoihin kutsuttiin, nousivat toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa vahvasti esiin. Yleinen ja monille aloille ulottunut valtava raaka-ainepula, jälleenrakennus ja sotakorvausten vaatimukset käänsivät teollisuuden katseet myös sekundaarisiin vaihtoehtoihin. Aktiivisten yrittäjien toimien vaikutuksesta Kansanhuoltoministeriö perusti komitean tutkimaan jäteraaka-aineiden merkitystä ja asemaa. Komitea nimesi yksimielisesti jäteraaka-aineet ”kansantaloudelliseksi voimavaraksi”. Komiteamietintöön pohjautuen perustettiin vuoden 1950 lopulla keskusorganisaatio Jätealan Keskusliitto – nykyinen Suomen Uusioraaka-aineliitto ry – yhdyssiteeksi teollisuuden, hankintaliikkeiden, keräilylähteiden, valtiovallan ja yleisön välille.
Liiton perustamisella on siis sekä yrittäjyyteen perustuva että valtiollinen pohja. Valtion edustaja olikin mukana toiminnassa ensimmäiset kymmenen vuotta, mutta käytännön toiminta rakentui alusta asti vahvasti jäsenyritysten ja -yhdistysten varaan. Lähtökohtana yrityksillä oli ansaita elanto ja työllistää. Pohjalla vaikutti ajatus, ettei ”mitään, mihin on kerran pantu työtä ja materiaalia, ilman muuta saisi tuhota ennen kuin on tutkittu, eikö sitä vielä voitaisi käyttää johonkin”, kuten liiton ensimmäinen asiamies, merkonomi Siiri Nieminen Kansamme Talous -lehdessä vuonna 1952 kirjoitti.
Jo alkuvaiheessa korostui, että järjestöt, liikkeet ja yksityiset henkilöt pyrkivät toteuttamaan edellä mainittua periaatetta tilanteissa, joissa se on taloudellisesti mahdollista. Suuri yleisö ja erilaiset kansalaisjärjestöt valjastettiin keräämään etenkin jätepaperia, lumppua ja romua massiivisten mainoskampanjoiden avulla. Vastineeksi teollisuudelle toimitetuista raaka-aineista saatiin erilaisia haluttuja ja harvinaisia tuotteita hopeisista aterimista kelloihin, tai rahaa, joka käytettiin hyväntekeväisyyteen tai jonkun kansalaisjärjestön, kuten partiolaisten tai urheiluseurojen toiminnan ylläpitoon. Ketju oli toimiva ja hyödytti paitsi kuluttajaa myös kotimaista yrittäjyyttä ja sitä kautta teollisuutta.
Tismalleen sama ajatus tulee kuuluviin myös uusioraaka-ainealalla ja liiton jäseninä paljon 1950-lukua myöhemmin toimivien aktiivien mielikuvissa. ”Kierrätys toimii, kun se on taloudellisesti kannattavaa”. Yhä tiedostavammassa yhteiskunnassa ympäristön kannalta kestävä liiketoiminta on myös valttikortti. Romu – lumppu – paperi -kolmikosta on siirrytty yhä laajenevaan materiaalien kirjoon ja jäsenyritykset tarjoavat myös monenlaisia palveluita asiakaskunnilleen.
Jätealan Keskusliitosta ei koskaan tullut merkittävää edunvalvontajärjestöä jäteraaka-aine-alalle. Sen sijaan sen merkitys on aina painottunut vahvasti jäseninä olevien yritysten ja yhteisöjen keskinäisen vuorovaikutuksen foorumina toimimiseen. Muun muassa opintomatkat kotimaassa ja ulkomailla sijaitseviin uusioraaka-ainealalla toimiviin kohteisiin ovat virittäneet hedelmällistä keskustelua ja luoneet mahdollisuuden oppia, verkostoitua sekä tuoda ja viedä osaamista.
Yhä moninaistuvassa organisaatioiden kentässä kierrätyksen ja uusioraaka-aineiden parissa toimivien alalla Suomen Uusioraaka-aineliitolla on pitkä historia ja paljon pitkäaikaisia jäseniä. Vuosikymmenten varrella liiton merkitys, rooli, aktiivisuus ja vaikutusmahdollisuudet ovat vaihdelleet, mutta sen toiminta-ajatus on pysynyt varsin samanlaisena. Oli aika koota historia kansiin ja katsoa sen kautta yleisemminkin alan kehitystä ja merkitystä.
Historiateoksen tarkoituksena on kertoa liiton toiminnasta alan toimijoille ja siitä kiinnostuneille sekä luoda katsaus varsinaisten uusioraaka-aineiden historiaan 1950-luvulta nykypäivään.
Historian tutkija FM Kati Toivanen on ansiokkaasti ja asiantuntevasti kuvannut Suomen Uusioraaka-aineliiton taivalta vuodesta 1950 tähän päivään. Historiateos osoittaa, että kiertotalouden juuret ulottuvat kauaksi taakse, ja että teema on edelleen mitä ajankohtaisin.
Teoksen voi tilata suoraan liiton sivuilta kohdasta: Tilaa historiikki, teoksen hinta 10,90 euroa sisältäen postituskulut.
Tiedustelut ja yhteydenotot:
Suomen Uusioraaka-aineliiton puheenjohtaja
Lauri Nylander
lauri.nylander@akkukierrätyspb.fi
Suomen Uusioraaka-aineliiton asiamies
Eija Mustonen
yhteys@uusioraaka-aineliitto.fi
30
kesä
30.6.2016 Akkukierrätys kierrätysjärjestelmän kautta kierrätettiin vuonna 2015 ennätykselliset reilut 14 170 tonnia käytöstä poistettuja lyijyakkuja
Akkukierrätys Pb Oy:n kierrätysjärjestelmän kautta kierrätettiin vuonna 2015 ennätykselliset reilut 14 170 tonnia käytöstä poistettuja lyijyakkuja, mikä edustaa 78% kaikista Suomessa kerätyistä lyijyakuista.
Akkukierrätyksen keräys- ja kierrätysjärjestelmän kautta on sen kahdeksan toimintavuoden aikana kerätty lähes 100 000 tonnia käytöstä poistettuja lyijyakkuja.
Lyijyakkujen kierrätys toimii hyvin ja kaikki akuissa oleva lyijy kierrätetään uusioraaka-aineeksi. Akun sisältämästä lyijystä 96,8% hyödynnetään. Lisäksi muovikoteloista saatava muovi hyödynnetään mm. uusien akkukoteloiden valmistuksessa.
Yhteistyökumppaneidemme kanssa ylläpitämämme keräysverkosto käsittää lähes 800 vastaanottopistettä, jotka ovat hyvin kuluttajien tavoitettavissa. Verkostolla ja siellä toimivilla ammattilaisilla on keskeinen rooli kierrätyksen toimivuuden kannalta. Haluankin tässä yhteydessä kiittää kaikkia verkostossamme toimivia ja kannustaa jatkamaan samaan malliin!
Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja Lauri Nylander.
15
kesä
12.6.2015 Tutustu sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätykseen hauskalla ja toimivalla sovelluksella!
ERP Finlandin uusi ”ERP Green Challenge” -sovellus auttaa kansalaisia löytämään kotiaan lähimpänä olevat kierrätys- ja keräyspisteet, jonne he voivat viedä elinkaarensa päähän tulleet (kaikentyyppiset) sähkö- ja elektroniikkalaitteet.
Uusi sovellus on ladattavissa osoitteesta 2milliontons.com. Se on ainoa sähkö- ja elektroniikkaromua koskeva sovellus, ja sen tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoisuutta omien jätteiden ympäristövaikutuksista ja jätteiden kierrätyksen eduista planeetalle. Sovelluksessa on mahdollista luoda ryhmiä ystävien kanssa sekä jakaa valokuvia ja kierrätystuloksia sosiaalisen median hengen mukaisesti.
Avaa ERP Green Challenge älypuhelimellasi tai tietokoneellasi ja tartu kierrätyshaasteeseen! ”Olemme innoissamme kun saamme tuoda tämän sovelluksen Suomen markkinoille. Haluamme osaltamme kannustaa ihmisitä kierrättämään enemmän –ja hauskalla ja informatiivisella tavalla!”, iloitsee ERP Finlandin toimitusjohtaja Juha Rytkönen.
Oikein kierrättäminen on helppoa ja maksutonta – silti yli puolet elektroniikkaromusta katoaa tuottajien järjestämien virallisten kierrätyskanavien ohi
Sähkö-ja elektroniikkalaitteiden tuottajien organisoimalla SER-kierrätyksellä on ympäri Suomea yli 400 valvottua kierrätyspaikkaa, jotka tekevät kierrätyksestä helpompaa sekä tuottajan että kuluttajan kannalta. ERP toimii osana SER-kierrätystä ollen Suomen suurin tuottajayhteisö alallaan. Nämä kierrätyspisteet löytää helposti myös uudesta ERP Green Challenge sovelluksesta.
Lisätietoja ja haastattelut:Juha Rytkönen toimitusjohtaja, ERP Services Finland Oy puh. 045 6773199
04
touko
4.5.2015 Kuusakoski jatkaa Rengaskierrätyksen operaattorina
Suomen Rengaskierrätys Oy on valinnut kierrätysjärjestelmänsä operaattoriksi Kuusakoski Oy:n 1.1.2016 alkavalle sopimuskaudelle. Jatkosopimus on kestoltaan viisi vuotta ja sisältää option kahdesta lisävuodesta. Yhteistyö kattaa käytöstä poistettujen renkaiden keräyksen, käsittelyn ja hyödyntämisen. Suurimmat haasteet liittyvät jatkossa uusien hyötykäyttöratkaisujen kehittämiseen.
Lisätietoja:
02
helmi
22.1.2015 Renkaita kierrätetään synkkinäkin aikoina
Autonrenkaita kierrätetään vilkkaasti markkinoiden synkkyydestä huolimatta.
Suomen Rengaskierrätys Oy:n tilastojen mukaan vanhoja renkaita kerättiin vuonna 2014 noin 49 800 tonnia, kun vuotta aiemmin päästiin niukasti yli 50 000 tonnin. Rengasmassasta hyödynnettiin lähes 48 300 tonnia lähinnä maanrakennus- ja energiatarpeisiin. Renkaiden keräysmäärät ovat vuosien varrella kehittyneet autokannan ja taloustilanteen mukaan. Viime syksyn rengasratsioissa henkilö- ja pakettiautojen renkaat olivat odotettua paremmassa kunnossa. ”Useimmat autoilijat näyttäisivät pitävän huolta renkaistaan taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Lisäksi aika on ollut otollinen nurkkien siivoamiseen”, Rengaskierrätyksen toimitusjohtaja Risto Tuominen arvelee.
Lisätietoja: www.rengaskierraytys.com
06
marras
6.11.2014 Teknologiateollisuus: julkiset hankinnat tukemaan cleantech-kehitystä
Nyt on tekojen aika edistää cleantechiä julkisissa hankinnoissa. Kunnat hankkivat lähivuosina ulkovalaistusta, työkoneita, liikennevälineitä, tekevät energiahankkeita, uudistavat rakennuksiaan ja ovat mukana jäte- ja kierrätysratkaisujen kehittämisessä. Jos osaamme organisoida hankinnan hyvin, se lisää kotimaisen vihreän teknologian kehittymisen ja viennin mahdollisuuksia. Lisätietoja: Teknologiateollisuuden uutinen.