Aineistot

joulu

18.12.2025 Näin uusiomateriaalit virtaavat suomalaisissa yrityksissä – miksi kokonaiskuva on tärkeä kiertotaloudelle?

Suomen Uusioraaka-aineliiton tilaamassa opinnäytetyössä tutkittiin jäsenistömme uusiomateriaalitasetta. Vaikka Suomessa korostetaan entistä vahvemmin yhtenäisen tiedon roolia materiaalien kierrosta resurssiviisaan yhteiskunnan perustana, kiertotalouden toimijoita velvoittavat raportointijärjestelmät ovat edelleen hajanaisia.

Kiertotaloudella tarkoitetaan toimintamallia, jossa materiaalit pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään ja jätteet hyödynnetään uudelleen. Resurssiviisaus puolestaan tarkoittaa luonnonvarojen harkittua ja tehokasta käyttöä niin, että hukkaa syntyy mahdollisimman vähän. Uusiomateriaalitase kokoaa kattavaa tietoa siitä, kuinka suuria materiaalivirtoja yritykset käsittelevät ja miten ne ohjautuvat eteenpäin. Opinnäytetyöntekijä Matilda Taimi korostaa työn tulosten paljastavan merkittäviä mahdollisuuksia tehostaa kiertotaloutta ja yhtenäistää raportointijärjestelmiä.

Mitä tapahtuu jätteelle sen jälkeen, kun se on lajiteltu ja toimitettu eteenpäin? Vaikka kiertotalous on noussut keskeiseksi osaksi Suomen ympäristöpolitiikkaa, kokonaiskuva yritysten käsittelemistä materiaalivirroista on pitkään ollut puutteellinen. Yritykset ovat kiertotalouden käytännön toteuttajia: ne vastaanottavat ja käsittelevät valtavia määriä erilaisia jakeita, jalostavat niistä uusiomateriaaleja ja toimittavat ne takaisin teollisuuden käyttöön. Uusiomateriaalitase vastaa tiedon tarpeeseen kokoamalla yhteen yleistetyn kuvan materiaalivirroista ja niiden kiertokuluista.

Yritykset käsittelevät merkittäviä määriä materiaalivirtoja

Kyselyn tulokset osoittavat, että yritykset käsittelevät vuosittain huomattavan määrän erilaisia materiaalivirtoja. Näitä voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta: vastaanotetut jätteet, käsitellyt materiaalit sekä uusiotuotteina eteenpäin toimitetut jakeet.

Keskeisimmät havainnot olivat:

yritykset vastaanottavat laajasti eri jäteluokkiin kuuluvia materiaaleja
lähes 90 % vastaanotetuista materiaaleista päätyy käsittelyyn
yritykset hyödyntävät materiaalivirtoja monivaiheisesti, tavoitteenaan maksimoida sekä uudelleenkäyttö että kotimainen jalostusarvo

Tulokset osoittavat, että yritykset ovat jo nyt merkittäviä kiertotalouden toteuttajia – mutta tieto on ollut tähän asti hajallaan.

Raportointikäytännöt kaipaavat yhtenäistämistä

Kysely osoitti, että raportointikäytännöt eroavat huomattavasti yritysten välillä. Tämä ilmenee muun muassa:

useina rinnakkaisina raportointivelvoitteina eri tahoille
raportointitapojen vaihtelevuutena yrityksen toiminnan luonteen mukaan
datan hajanaisuutena eri järjestelmissä

Yritysten raportointikäytännöt kuitenkin vaihtelevat: osa käyttää LoW-koodeja, osa tuottajavastuun mukaista raportointia ja osa viranomaisjärjestelmiä. Usein jäte- ja kiertotalousalan yrityksellä on useita rinnakkaisia raportointivelvoitteita eli samat tiedot joudutaan syöttämään useisiin eri järjestelmiin. Tämä lisää yritysten työmäärää ja vie aikaa. Kun raportointijärjestelmät eivät ole yhtenäisiä, materiaalivirtojen vertailu ja kokonaisuuden arviointi vaikeutuvat. Tämä hidastaa kiertotalouden kehitystä ja kansallista seurantaa. Uusiomateriaalitase auttaa tunnistamaan nämä ongelmat. Yhtenäisempi raportointi tekisi tiedonkeruusta tehokkaampaa ja datasta luotettavampaa, mikä puolestaan mahdollistaisi tarkemman seurannan ja paremman päätöksenteon sekä yritys- että viranomaistasolla.

Kiertotalouden yhteiskunnallinen merkitys näkyy myös taloudessa

Uusiomateriaalivirtojen ohella työssä tarkasteltiin yritysten taloudellista ja työllistävää vaikutusta. Yleistettyjen tietojen mukaan alan toimijoilla on merkittävä rooli sekä liikevaihdon että työpaikkojen näkökulmasta. Liiton jäsenyritysten työ vähentää esimerkiksi energiankulutusta, pienentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja hillitsee jätehuollon ilmastovaikutuksia. Lisäksi jäsenyritysten toiminnalla materiaalit saadaan takaisin kotimaisen teollisuuden käyttöön. Kiertotalous näkyy siis ympäristöhyötyjen lisäksi myös taloudessa.

Mihin suuntaan Suomen materiaalikierto kehittyy?

Suomessa kiertää jo merkittäviä määriä uusiomateriaaleja, mutta potentiaali on tätäkin suurempi. Kehityksen edellytyksenä ovat yhtenäiset raportointimenetelmät, toimijoiden välinen tiedonvaihto, parempi näkyvyys materiaalivirtojen kulkuun sekä yhteiset määritelmät ja käsitteet. Kun tieto kootaan yhteen, myös kiertotalouden ohjaus ja seuranta vahvistuvat.

Lue koko opinnäytetyö Theseuksessa:
https://www.theseus.fi/handle/10024/901851

——

Teksti: Matilda Taimi ja Maija Hirsmäki

Kuva: Maija Hirsmäki

Lue Lisää

joulu

Vanha auto vaihtuu uuteen romutuspalkkion tuella

4.12.2025 Valtionavustuksella kohti kestävämpää liikennettä – romutuspalkkiota voi hakea takautuvasti 1.10.2025 alkaen

Suomi panostaa kestävään liikenteeseen: neljättä kertaa järjestettävän romutuspalkkiokampanjan myötä uuden, enintään 140 g/km päästävän henkilöauton ostaja voi saada 2 000–2 500 euron valtionavustuksen, kun samalla romutetaan vanha liikennekäytössä oleva auto.

Eduskunta on hyväksynyt romutuspalkkiolain, joka astuu voimaan vuoden 2026 alussa. Kampanja on voimassa 1.1.2026–31.12.2027, ja hakemuksia voi jättää takautuvasti 1.10.2025 alkaen.

Tavoitteena on edistää ympäristöystävällisempää autokantaa ja kannustaa vanhojen, päästävien autojen poistamiseen liikenteestä.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom vastaa romutuspalkkiohakemusten käsittelystä ja tekee seurantatutkimusta kampanjan vaikutuksista.

Lisätietoja ja ehdot jäsenemme Suomen Autokierrätys sivuilla: https://romutuskampanja.fi/

Lue Lisää

kesä

11.6.2025 Suomen Uusioraaka-aineliitto ry vieraili Lassila & Tikanojan Keravan kierrätyslaitoksella

Suomen Uusioraaka-aineliitto ry:llä oli ilo vierailla Lassila & Tikanojan Keravan kierrätyslaitoksella liittokokouksen yhteydessä. Vierailu tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua yhteen Suomen merkittävimmistä kierrätyslaitoksista ja sen toimintaan.

Lassila & Tikanojan Keravan kierrätyslaitos

Lassila & Tikanojan Keravan kierrätyslaitos on Suomen suurin kierrätyslaitos. Se pystyy käsittelemään vuodessa jopa 460 000 tonnia materiaaleja, mikä tekee siitä keskeisen toimijan Suomen kiertotaloudessa. Laitos käsittelee ja lajittelee erilaisia materiaaleja, kuten paperi, kartonki, muovi, lasi ja metalli, jotka voidaan hyödyntää uusioraaka-aineina. Modernit lajittelulaitteet ja -tekniikat mahdollistavat tehokkaan, turvallisen ja ympäristöystävällisen kierrätysprosessin.

Suomen Uusioraaka-aineliitto ry

Suomen Uusioraaka-aineliitto ry edistää kierrätysmateriaalien hankintaa, jalostusta ja käyttöä taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Liitto toimii aktiivisesti kiertotalouden edistämiseksi ja tarjoaa jäsenilleen tietoa ja resursseja kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen.

Lisätietoja:

Suomen Uusioraaka-aineliitto ry: uusioraaka-aineliitto.fi
Lassila & Tikanoja: lassila-tikanoja.fi

Lue Lisää

kesä

26.5.2025 Yhteinen opintomatka Viroon: Suomen Uusioraaka-aineliitto ry ja Jätehuoltoyhdistys ry tutustuivat Viron kiertotalousratkaisuihin

kierrätys

kiertotalous

Suomen Uusioraaka-aineliitto ry ja Jätehuoltoyhdistys ry järjestivät yhteisen opintomatkan Viroon 21.-23.5.2025. Matkalla tutustuimme laajasti Viron monipuolisiin kiertotalousratkaisuihin. Matka tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä, miten Viro on kehittänyt kierrätys- ja jätehuoltopalveluitaan.

Vierailukohteet

Weerec – SER-laitteiden käsittelyyn erikoistunut laitos
- Weerec on moderni laitos, joka keskittyy sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) käsittelyyn. Laitoksella näimme, miten vanhat sähkö- ja elektroniikkalaitteet kierrätetään turvallisesti ja tehokkaasti.
Green Marine – rakennus- ja purkujätteen käsittelyä meren läheisyydessä
- Green Marine tarjoaa innovatiivisia ratkaisuja rakennus- ja purkujätteen käsittelyyn. Laitoksen sijainti meren läheisyydessä mahdollistaa tehokkaan logistiikan.
Kuusakoski – tuttu nimi kierrätyksen maailmasta myös Viron puolella
- Kuusakoski on tunnettu ja arvostettu nimi kierrätysalalla, ja sen toiminta Viron puolella osoittaa, miten kierrätyspalvelut voidaan toteuttaa kansainvälisesti. Laitoksella käsitellään monenlaisia materiaaleja, jotka saavat uuden elämän kierrätysprosessin kautta.
Neular – muovipakkauksista valmistettu komposiitti
- Neular esitteli, miten muovipakkauksista voidaan valmistaa korkealaatuista komposiittimateriaalia. Tämä innovatiivinen ratkaisu osoittaa, miten muovijäte voidaan hyödyntää uusien tuotteiden valmistuksessa.
Kierrätysmateriaalien sertifiointijärjestelmä Virossa
- Tutustuimme Viron kierrätysmateriaalien sertifiointijärjestelmään, joka varmistaa, että kierrätysmateriaalit täyttävät tiukat laatu- ja ympäristövaatimukset. Tämä järjestelmä on tärkeä osa kestävän kehityksen edistämistä.
Mustjõen uusi jäteasema – moderni ja tehokas ratkaisu jätehuoltoon
- Mustjõen uusi jäteasema on esimerkki moderneista ja tehokkaista jätehuoltoratkaisuista. Asema on suunniteltu palvelemaan sekä kotitalouksia että yrityksiä, tarjoten kattavat palvelut jätehuollon tarpeisiin.

Erikoisuutena tennispalloista valmistettu uusiomateriaali

Yksi matkan erikoisuuksista oli mahdollisuus nähdä, miten vanhoista tennispalloista valmistetaan uusiomateriaalia. Tämä innovatiivinen ratkaisu osoittaa, miten jopa epätavallisimmat jätteet voidaan kierrättää ja hyödyntää uudelleen.

Kiitokset osallistujille ja yhteistyökumppaneille

Lämpimät kiitokset kaikille osallistujille ja erityisesti Jätehuoltoyhdistys ry:lle sujuvasta ja inspiroivasta yhteistyöstä. Tällaiset opintomatkat ovat tärkeitä, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden oppia uusia käytäntöjä ja ratkaisuja, jotka voivat edistää kestävää kehitystä myös Suomessa.

Lisätietoja:

Suomen Uusioraaka-aineliitto ry: uusioraaka-aineliitto.fi
Jätehuoltoyhdistys ry: jätehuoltoyhdistys.fi

Lue Lisää

helmi

18.2.2025 Kuusakoski kierrätti Särkänniemen Trombi-vuoristoradan

kierrätys

metalli

Olemme tottuneet arjessa kierrättämään pienikokoista kotitaloudessa syntyvää materiaalia, mutta joskus täytyy hankkiutua eroon vähän suuremman kokoluokan tuotteista. Suomen Uusioraaka-aineliiton jäsen Kuusakoski kierrätti syksyllä Särkänniemen klassikkovuoristoradan, Trombin.

Trombi-vuoristorata oli palvellut Särkänniemen huvipuiston hurjapäitä jo lähes 20 vuoden ajan. Särkänniemi etsi ensin Trombille ostajaa, mutta sellaista ei löytynyt. Tilalle oli jo suunniteltu uutta, joten vastuullisesti arvojensa mukaisesti toimiva yhtiö halusi varmistaa kestävän tavan päästä Trombista eroon.”Kuusakoski valikoitui meille kumppaniksi, koska halusimme varmistaa, että materiaalit kierrätetään kotimaisen ja vastuullisen yrityksen toimesta”, kertoo Särkänniemen liiketoiminta- ja kehitysjohtaja Ville Aarresuo.

250 tonnia rautaa kuljetettiin Kuusakoksen toimipisteelle Turkuun. Kuljetukset optimoitiin siten, että myös paluukuorma oli täynnä, eli rekat eivät missään vaiheessa ajaneet tyhjinä. Vahvat rautakappaleet pilkottiin tehdaskokoon 1000-tonnisella mobiilileikkurilla.

Trombin purkamisesta syntynyt rautamurske toimitettiin raaka-aineeksi Kuusakosken asiakkaille terästeollisuuteen. Kierrätysteräksen käyttö terästeollisuudessa voi vähentää energiankulutusta jopa kymmenkertaisesti verrattuna neitseellisen teräksen valmistukseen. Näin Trombin kierrätyksestä saatiin aikaan huomattava positiivinen ympäristövaikutus.

Katso videolta miten Trombin kierrätysprojekti sujui:

Lue Lisää

touko

Lajiteltua moniväristä muovipakkausjätettä paaleissa

23.5.2024 Kierrätysaste nousuun ja lisää uusiomuovia markkinoille: Uusi muovipakkausjätteen lajittelulaitos Riihimäelle

Jäsenistömme yhteistyössä on voimaa! Pakkaustuottajayhteisö Sumi Oy ja Fortum Recycling & Waste ovat sopineet laajamittaisesta yhteistyöstä muovipakkausten kierrätyksen vauhdittamiseksi. Sumi aikoo rakentaa muovipakkausten lajittelulaitoksen Riihimäelle, ja Fortum keskittyy kierrätysmuovituotteiden valikoiman laajentamiseen.

Kotimaisen muovipakkauslajittelun kapasiteetti kaksinkertaistuu

Sumi laajentaa toimintakenttäänsä investoimalla uuteen muovipakkausjätteen lajittelulaitokseen ja perustamalla tytäryhtiön, Sumi Sorting Oy:n, laitoksen hallintaan. Toimivaksi todistetun teknologian ja Sumin kierrätysastetta nostavien innovaatioiden ansiosta uusi laitos vähintään tuplaa kotimaisen muovipakkauslajittelun kapasiteetin. Jatkossa Suomessa voidaan lajitella muovipakkauksia jopa 50 000 tonnia vuodessa. Investointi nostaa samalla lajittelu- ja kierrätysastetta kohti EU:n asettamia tavoitteita. Hankkeen kokonaisbudjetiksi on arvioitu noin 44 miljoonaa euroa.

Yhteistyöhön kuuluu, että Sumi ostaa Fortum Recycling & Wastelta lajittelulaitoksen toteutusvalmiit suunnitelmat sekä hyödyntää olemassa olevaa Fortum Recycling & Wasten rakennus- ja ympäristölupaa. Uusi laitos nousee Fortumin Riihimäen toimipaikan alueelle. Sumi ja Fortum toimivat kumppaneina jatkossa samalla alueella, jossa sekä lajitellaan erilliskerätyt muovipakkaukset että valmistetaan niistä kierrätysraaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Näin kuljetusten tarve ja siitä aiheutuva ympäristökuormitus vähenevät huomattavasti.

Kotimaisuus ja omavaraisuus etusijalla

Suomesta viedään muovipakkauksia lajiteltavaksi ulkomaille, mutta tuottajayhteisö Sumi on strategiassaan päättänyt suosia pakkausten kotimaista käsittelyä. Myös Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa kiertotalouden omavaraisuusastetta. Sumin uusi aluevaltaus heijastelee näitä tavoitteita.

”Meille kotimainen käsittely ja omavaraisuus ovat prioriteetti. Myös yhä useammat pakkaustuottajat peräänkuuluttavat muovipakkausten kierrättämistä kotimaassa ja jätekuljetusten aiheuttaman ympäristökuorman minimointia. Näin luomme kiertotaloustyöpaikkoja ja varmistamme, että uusioraaka-aine pysyy suomalaisen teollisuuden käytössä”, Sumin toimitusjohtaja Mika Surakka sanoo.

”Pakkaustuottajien kannalta oma lajittelulaitos on tervetullut uutinen. Voittoa tuottamattomana yhteisönä voimme kohdentaa laitoksen tuottoja suoraan jäsenyritystemme kierrätysmaksujen alentamiseen”, hän jatkaa.

Tilaus kotimaiselle käsittelylaitokselle on selkeä. Euroopan unionin pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) on uudistumassa. EU:n tavoitteena on varmistaa, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU:n markkinoille tuotu pakkausmateriaali on kierrätettävissä taloudellisesti kannattavasti. Lisäksi asetus määrittää sekoitevelvoitteen pakkauksille, eli että pakkauksissa on oltava tietty osuus kierrätysraaka-ainetta.

Uusioraaka-ainetta muoviteollisuuteen

”Kotimainen muoviteollisuus tarvitsee uusioraaka-ainetta koko ajan enemmän, joten on hienoa, että lajittelukapasiteetti kasvaa. Samalla on tärkeää kasvattaa kotimaista keräysastetta ja saada kaikki kerätyt muovipakkaukset kiertoon. Uskomme, että tällä yhteistyömallilla voimme parhaiten tehostaa kotimaista muovinkierrätystä. Sumin lajittelulaitos lajittelee muovit, jotka me pesemme ja granuloimme uusioraaka-aineeksi. Näin pääsemme keskittymään Fortum Circo -uusiomuovin valmistukseen ja suuntaamaan toimintaa tuoteperheen laajentamiseksi. Markkinoilla on kysyntää laadukkaille ja räätälöidyille uusiomuovimateriaaleille”, Fortumin muoviliiketoiminnan johtaja Toni Ahtiainen kertoo.

Uusi lajittelulaitos korvaa valmistuessaan Fortumin vanhan lajittelulaitoksen. Yhtiöt ovat sopineet, että uusi laitos voi hyödyntää nykyistä osaavaa henkilöstöä. Laitos työllistää myös uusia eri alojen asiantuntijoita. Fortum Recycling & Waste jatkaa oman kierrätysmuovin pesuun ja granulointiin liittyvän laajennuksen suunnittelua.

”Täysin kotimaisen käsittelyn myötä toivottavasti vahvistuu myös kuluttajien motivaatio lajitella muovipakkaukset. Arvokas raaka-aine ei päädy poltettavaksi sekajätteen mukana, vaan saa uuden elämän muovituotteina”, Surakka summaa.

”Muovipakkausten kierrätysasteen nosto EU:n edellyttämälle 50 %:n tasolle on mahdollista ja meille kaikille yhteinen haaste”.
Lisätietoa

Sumi Oy: Mika Surakka, toimitusjohtaja, puh. 040 019 7848, mika.surakka@sumi.fi
Fortum Recycling & Waste: Toni Ahtiainen, muoviliiketoiminnan johtaja, puh. 040 577 7533, toni.ahtiainen@fortum.com

Sumi Oy on kotimainen, voittoa tavoittelematon pakkaustuottajayhteisö, jolla on kaksi tytäryhtiötä, Sumi Åland Oy ja Suomen Maatalousmuovien Kierrätys Oy. Sumi vastaa lakisääteisesti asiakkaidensa eli pakkausjätettä tuottavien yritysten lasi-, metalli-, muovi-, paperi-, kartonki- ja puupakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä Suomessa. Näin Sumi edistää Suomen keräys- ja kierrätysasteen kasvua ja pakkausmateriaalien järkevää uusiokäyttöä. Kerää pakkaus kotimaiseen kiertoon – www.sumi.fi

Lue Lisää

huhti

16.4.2024 Meriaura tilaa kaksi bioöljykäyttöistä 6750 tonnin rahtialusta mahdollistamaan kestävät kuljetukset

kestävät kuljetukset

Jäsenyrityksemme Meriaura on solminut kahden Ecotrader-rahtialuksen toimitussopimuksen hollantilaisen Royal Bodewes -telakan kanssa mahdollistaakseen entistäkin laajemmin kestävät kuljetukset. Sopimuksen mukaan alukset rakennetaan Hollannin Hoogezandissa, ja ne luovutetaan vuonna 2026 tammikuussa ja joulukuussa.

Tilatut Ecotrader-alukset ovat 105 metriä pitkiä, kantavuudeltaan 6750 tonnin 1A-jääluokan aluksia. Niiden suunnittelun lähtökohtana on mahdollisimman matalien päästötasojen saavuttaminen. Aluksia voidaan operoida Meriauran tytäryhtiön VG-Ecofuelin tuottamalla kierrätysraaka-aineesta valmistetulla biopolttoaineella yhtiön vuonna 2016 käyttöönotettujen EcoCoaster-alusten Eeva VG:n ja Mirva VG:n tapaan. Päästövähennykset syntyvät uusiutuvan polttoaineen lisäksi esimerkiksi alusten rungon optimoinnista sekä tehokkaammasta moottoriteknologiasta, jonka toimittaa kotimainen Wärtsilä. Ecotrader-alukset ovat n. 30 prosenttia EcoCoaster-aluksia suurempia. Tällä vastataan markkina- ja asiakastarpeeseen, ja suurempi aluskoko parantaa myös taloudellista tehokkuutta ja keventää kuljetusten ympäristökuormaa.

”Tämä tilaus jatkaa hyväksi havaittua bioöljykäyttöisten ja energiatehokkaiden alusinvestointiemme sarjaa. Vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa ja vastuullisuusstrategiamme mukaisesti katsoimme parhaaksi valita rakentajaksi tunnetun länsieurooppalaisen telakan. Toimitusvarmuus- ja aikataulu, laatu sekä telakan kyky täyttää työturvallisuus- ja ympäristömääräykset, sekä edellisistä uudisrakennuksista saadut hyvät kokemukset olivat tärkeimmät tekijät päätöksessämme valita rakentajaksi jälleen hollantilainen Royal Bodewes”, kertoo Meriauran toimitusjohtaja Beppe Rosin.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin merenkulun noin vuoteen 2050 mennessä. Meriauran ilmastostrategia tähtää hiilineutraaliuteen jo 2030-luvulla. ”Nyt tilaamamme kaksi laivaa aloittavat uudisrakennusohjelman, jolla Meriaura tähtää hiilineutraaliksi huomattavasti IMO:n tavoitetta nopeammin. Tarkoituksenamme on systemaattisesti uudistaa laivastoamme sarjalla uudisrakennuksia. Bioöljyn käyttö yhdistettynä kompensaatioon mahdollistaa asettamamme kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamisen”, kertoo Meriauran perustaja ja Meriaura Groupin hallituksen puheenjohtaja Jussi Mälkiä.

Alusinvestointia rahoittavat Turun Oma Säästöpankki, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö sekä Ilmastorahasto. ”Olemme kiitollisia siitä, että kotimaiset rahoittajat ovat lähteneet mukaan tukemaan paikallisen varustamon matkaa kohti hiilineutraalia merenkulkua”, sanoo Rosin.

Lisätietoja;

Beppe Rosin, toimitusjohtaja, Meriaura Oy, puh. 050 557 4323, beppe.rosin@meriaura.fi

Meriaura Oy (perustettu 1986) on merkittävä kuivarahdin ja vaativien erikoislastien merikuljettaja Pohjois-Euroopassa, erityisesti Itämeren ja Pohjanmeren alueilla. Yhtiön rahtauksessa on tällä hetkellä kaksitoista kuivalastialusta sekä kaksi kansilastialusta. Yrityksen keskeisinä arvoina ovat asiakaslähtöisyys sekä ympäristöä säästävän merenkulun edistäminen. Meriaura on pitkäaikaistesteillä ja säännöllisellä käytöllä omassa laivastossaan todentanut kierrätysraaka-aineesta valmistetun 100% biopolttoaineen käytettävyyden laivaliikenteessä. Meriaura on osa listattua Meriaura Group-konsernia.

Lue Lisää

helmi

13.2.2024 Suomalaisen kiertotalouden pitkä historia: Kuusakoski Oy 110 vuotta!

Kuva: Kuusakoski Oy

Kiertotalous on nykypäivää, mutta sillä on pitkä historia Suomessa. Jäsenemme Kuusakoski Oy juhlii tänä 110 vuoden taivalta. Onnittelemme 🎉

Näiden vuosien aikana yritys on kehittynyt romuliikkeestä merkittäväksi teolliseksi kierrättäjäksi. Tänään Kuusakoski hankkii kierrätysmateriaalit Skandinaviasta, Baltiasta, UK:sta ja USA:sta, ja työntekijöitä koko Recycling-konsernissa on yli 1000. Kierrätysprosesseja kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi vuoden 2023 keväällä aloitti toimintansa kuparikeskus, joka on alumiini- ja kuparipitoisten materiaalien kierrätyslaitos. Se tuottaa viikon aikana noin 40 tonnia kuparia, mikä riittää autoteollisuudelle noin 500 sähköauton tarpeisiin.

Uusioraaka-aineliiton historiateos kokoaa suomalaisen kiertotalouden vaiheita kattavasti yhteen 50-luvulta lähtien: https://uusioraaka-aineliitto.fi/liiton-historiateos/

Lue Lisää

syys

19.9.2023 Lenkki Oy vie renkaan jalan alle ja tähtää vientimarkkinoille suomalaisella uusioraaka-aineella

Lenkki Oy hyödyntää renkaasta valmistettua uusioraaka-ainetta kengänpohjien valmistamisessa. Jäsenyrityksemme Suomen Rengaskierrätys Oy:n kotimainen uusioraaka-aine auttaa teollisuutta keventämään ympäristöjalanjälkeään ja vastaamaan kierrätysmateriaalien käyttöä edellyttävien asiakkaiden tarpeisiin.

Lenkki Oy hyödyntää renkaasta valmistettua uusioraaka-ainetta kengänpohjien valmistamisessa. Suomen Rengaskierrätys Oy:n kotimainen uusioraaka-aine auttaa teollisuutta keventämään ympäristöjalanjälkeään ja vastaamaan kierrätysmateriaalien käyttöä edellyttävien asiakkaiden tarpeisiin.

Lue lisää Suomen Rengaskierrätys Oy:n tiedotteesta.

Lue Lisää

syys

15.8.2023 Suomen Uusiomuovi on nyt Sumi Oy

Aiemmin Suomen Uusiomuovin nimellä tunnettu tuottajayhteisö ja jäsenyrityksemme on nyt Sumi Oy. Uusi nimi on kirjattu kaupparekisteriin 7.8.2023. Sumi on perustettu vuonna 1992, mikä tekee siitä yhden Euroopan vanhimmista pakkaustuottajayhteisöistä.

Nimenmuutos tuli ajankohtaiseksi Sumin laajennettua lakisääteisen velvoitteen mukaisesti palveluvalikoimansa kattamaan kaikki pakkausmateriaalit. Muovipakkausten lisäksi yhtiö hoitaa tuottajavastuuvelvoitteen paperi- ja kartonki-, metalli-, lasi- ja puupakkausten kierrättämisestä tuottajavastuulain edellyttämällä tavalla.

Lue lisää Sumi Oy:n tiedotteesta:

Suomen Uusiomuovi on nyt Sumi Oy

Lue Lisää