18.12.2025 Näin uusiomateriaalit virtaavat suomalaisissa yrityksissä – miksi kokonaiskuva on tärkeä kiertotaloudelle?

Suomen Uusioraaka-aineliiton tilaamassa opinnäytetyössä tutkittiin jäsenistömme uusiomateriaalitasetta. Vaikka Suomessa korostetaan entistä vahvemmin yhtenäisen tiedon roolia materiaalien kierrosta resurssiviisaan yhteiskunnan perustana, kiertotalouden toimijoita velvoittavat raportointijärjestelmät ovat edelleen hajanaisia.  

Kiertotaloudella tarkoitetaan toimintamallia, jossa materiaalit pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään ja jätteet hyödynnetään uudelleen. Resurssiviisaus puolestaan tarkoittaa luonnonvarojen harkittua ja tehokasta käyttöä niin, että hukkaa syntyy mahdollisimman vähän. Uusiomateriaalitase kokoaa kattavaa tietoa siitä, kuinka suuria materiaalivirtoja yritykset käsittelevät ja miten ne ohjautuvat eteenpäin. Opinnäytetyöntekijä Matilda Taimi korostaa työn tulosten paljastavan merkittäviä mahdollisuuksia tehostaa kiertotaloutta ja yhtenäistää raportointijärjestelmiä.

Mitä tapahtuu jätteelle sen jälkeen, kun se on lajiteltu ja toimitettu eteenpäin? Vaikka kiertotalous on noussut keskeiseksi osaksi Suomen ympäristöpolitiikkaa, kokonaiskuva yritysten käsittelemistä materiaalivirroista on pitkään ollut puutteellinen. Yritykset ovat kiertotalouden käytännön toteuttajia: ne vastaanottavat ja käsittelevät valtavia määriä erilaisia jakeita, jalostavat niistä uusiomateriaaleja ja toimittavat ne takaisin teollisuuden käyttöön. Uusiomateriaalitase vastaa tiedon tarpeeseen kokoamalla yhteen yleistetyn kuvan materiaalivirroista ja niiden kiertokuluista.

Yritykset käsittelevät merkittäviä määriä materiaalivirtoja 

Kyselyn tulokset osoittavat, että yritykset käsittelevät vuosittain huomattavan määrän erilaisia materiaalivirtoja. Näitä voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta: vastaanotetut jätteet, käsitellyt materiaalit sekä uusiotuotteina eteenpäin toimitetut jakeet.

Keskeisimmät havainnot olivat:

• yritykset vastaanottavat laajasti eri jäteluokkiin kuuluvia materiaaleja
• lähes 90 % vastaanotetuista materiaaleista päätyy käsittelyyn
• yritykset hyödyntävät materiaalivirtoja monivaiheisesti, tavoitteenaan maksimoida sekä uudelleenkäyttö että kotimainen jalostusarvo

Tulokset osoittavat, että yritykset ovat jo nyt merkittäviä kiertotalouden toteuttajia – mutta tieto on ollut tähän asti hajallaan.

Raportointikäytännöt kaipaavat yhtenäistämistä

Kysely osoitti, että raportointikäytännöt eroavat huomattavasti yritysten välillä. Tämä ilmenee muun muassa:

• useina rinnakkaisina raportointivelvoitteina eri tahoille
• raportointitapojen vaihtelevuutena yrityksen toiminnan luonteen mukaan
• datan hajanaisuutena eri järjestelmissä

Yritysten raportointikäytännöt kuitenkin vaihtelevat: osa käyttää LoW-koodeja, osa tuottajavastuun mukaista raportointia ja osa viranomaisjärjestelmiä. Usein jäte- ja kiertotalousalan yrityksellä on useita rinnakkaisia raportointivelvoitteita eli samat tiedot joudutaan syöttämään useisiin eri järjestelmiin. Tämä lisää yritysten työmäärää ja vie aikaa. Kun raportointijärjestelmät eivät ole yhtenäisiä, materiaalivirtojen vertailu ja kokonaisuuden arviointi vaikeutuvat. Tämä hidastaa kiertotalouden kehitystä ja kansallista seurantaa. Uusiomateriaalitase auttaa tunnistamaan nämä ongelmat. Yhtenäisempi raportointi tekisi tiedonkeruusta tehokkaampaa ja datasta luotettavampaa, mikä puolestaan mahdollistaisi tarkemman seurannan ja paremman päätöksenteon sekä yritys- että viranomaistasolla.

Kiertotalouden yhteiskunnallinen merkitys näkyy myös taloudessa

Uusiomateriaalivirtojen ohella työssä tarkasteltiin yritysten taloudellista ja työllistävää vaikutusta. Yleistettyjen tietojen mukaan alan toimijoilla on merkittävä rooli sekä liikevaihdon että työpaikkojen näkökulmasta. Liiton jäsenyritysten työ vähentää esimerkiksi energiankulutusta, pienentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja hillitsee jätehuollon ilmastovaikutuksia. Lisäksi jäsenyritysten toiminnalla materiaalit saadaan takaisin kotimaisen teollisuuden käyttöön. Kiertotalous näkyy siis ympäristöhyötyjen lisäksi myös taloudessa.

Mihin suuntaan Suomen materiaalikierto kehittyy?

Suomessa kiertää jo merkittäviä määriä uusiomateriaaleja, mutta potentiaali on tätäkin suurempi. Kehityksen edellytyksenä ovat yhtenäiset raportointimenetelmät, toimijoiden välinen tiedonvaihto, parempi näkyvyys materiaalivirtojen kulkuun sekä yhteiset määritelmät ja käsitteet. Kun tieto kootaan yhteen, myös kiertotalouden ohjaus ja seuranta vahvistuvat.

Lue koko opinnäytetyö Theseuksessa:
https://www.theseus.fi/handle/10024/901851

——

Teksti: Matilda Taimi ja Maija Hirsmäki

Kuva: Maija Hirsmäki